Mitäs saisi olla?
Laitetaankos 400g livekuvitusta? Kääräistäänkö pakettiin?
Linda Saukko-Rauta
Se piirtäjä, Redanredanin perustaja ja itte yrittäjä!
Kuka?
Olen Linda Saukko-Rauta, livekuvittaja, yrittäjä ja Keski-Suomen risukoihin päätynyt pohjalainen. Redanredan Oy on yhden tekijän yritykseni, jonka perustin kesällä 2010. Teen livekuvitusta seminaareissa, tapahtumissa ja työpajoissa ja nykyisin tietenkin myös etälivekuvitusta kotikonttorista käsin.
Piirtelin kaikessa rauhassa sarjakuvia ruotsinopettajan ankeasta elämästä blogiini, kunnes kuvitustarjouspyyntöjen tulva pakotti perustamaan yrityksen. Tai no, tuli muutama tarjouskysely ja päätin laittaa firman pystyyn.
Miten minusta tuli piirtäjä?
Minulta kysytään usein, olenko koulutettu graafikko tai kuvataiteilija. No en ole. En koe olevani taiteilija, vaan olen ennen kaikkea viestijä ja siihen hommaan kai riittää tällainen FM-aineenopettaja-pohjoismainen filologia-englanti-suomi-tutkinto, joka minulla on.
Olen piirrellyt aina. Äitee(kin) oli yrittäjä ja toimisto oli meillä kotona. Kersana piti olla hiljaa, jos oli asiakkaita, tai jos muuten oli semmoista hommaa, että piti olla hiljaa. Usein varmaan olisi pitänyt olla.
Koulussa olin tietysti vihkoonpiirtelijä. Piirtelin sarjakuvia ja pilakuvia sekä karikatyyrejä opettajista. Yläasteikäisenä tein myös ihan ekan tilausduunin: piirsin ruokalistan seinäjokelaiseen ravintolaan ja kuvaan tuli ainakin kaktuksia ja sombreroja. Sain palkkioksi lahjakortin. Kulttuurista sivistystä ammensin elokuvateatteri Matin-Tuvasta, Sky Channeliltä ja MTV:ltä.
Lukiossa alkoi kehittyä oma sarjakuvakieli. Sainkin potkiaisissa ”Taiteilija-abin” nimikkeen. Semmoiseksi joutui tai pääsi, jos oli päällänsä ilmaisutaitoryhmässä ja kaupunginteatterilla ja käveli 5 numeroa liian isoissa maihinnousuteknokengissö käytävillä ja vielä piirtelikin kummallisuuksia.
Yhä piirrän
Kun lähdin opiskelemaan yliopistoon – Uumajaan, Vaasaan ja lopulta Jyväskylään – tuli piirtelyihin muutaman vuoden tauko lukuunottamatta luentopiirtelyitä tylsyyden iskiessä.
Piirtely lisääntyi enemmän uudelleen oikeastaan opettajaopintojen myötä, sillä taidostani olikin iso hyöty opetushommissa. Sitä jatkoin ja sitten tuli Fejsbok. Mietin, mitäs alkaisin sinne syytää – ja päätin piirtää strippejä ruotsinopettajan ankeasta elämästä. Pari vuotta ja pari kansiollista piirreltyäni perustin blogin vuonna 2009. Saukon Taivaspaikka oli ollut eetterissä n. vuoden, kun tuli ensimmäinen tarjouspyyntö, piirrostilaus ja perustin oman firman.
Vaihdoin ammattikorkeakoulun opettajaduunin verkkopedahommiin ja ostin siinä hötäkässä iPadin. Yhtäkkiä istuin todella paljon kokouksissa ja tylsistyin… hmm… vähän. Aloin piirrellä kuulemaani kuviksi, piirrosmuistiinpanoiksi. Sattuman kautta ja sanomalla ”Joo!” päädyin iPadini kanssa Nordic Business Forum -tapahtumaan ja yritykset kiinnostuivat isosti tekemisestäni. Ensin piirtelin kuvituksia päivätöiden ohessa, vaan syksyllä 2015 tein päätöksen ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. (En ole katunut.)
Olen Suomen kokenein digi-livekuvittaja. (Kehtaanko sanoa näin? No kyllä kehtaan!) Tässä työssä kaikesta aiemmasta tekemästäni ja kokemastani on hyötyä. Yrittäjänä on kivaa, kun olen hyvä siinä, mitä teen. Suomen Yrittäjät palkitsi minut 2019 valtakunnallisella yksinyrittäjäpalkinnolla – ensimmäisellä kautta aikojen!
Ja yhä piirrän.
