Kiinnostaako, miten yrityksen strategian visualisointi tehdään piirtäen?
Strategian visualisoinnilla on Suomessa lyhyt ja tymäkkä historia: KONEen strategia. Hissiyhtiö KONE taisi olla niitä ensimmäisiä suomalaisia yrityksiä, jotka esittivät tavoitteensa edes hiukan enemmän kuvamuotoisena. Näemmä yhtiön nykyinen strategiakin on kuvamuotoinen ja pohjautuu vahvasti siihen ensimmäiseen versioon, jonka muistan nähneeni.
Itse en ole KONEelle strategiaa visualisoinut, mutta muutamalle muulle kyllä. Laskin juuri, että nyt lokakuussa 2018 Redanredanin asiakaskansioissa on lähemmäs 90 k
äsinpiirrettyä strategian visualisointia. Nämä työt ovat kertyneet pääasiassa viimeisen kolmen vuoden aikana. Täällä piirtäjänkammiossani ja iPad-laboratoriossani olen siis kuvittanut varsin monen suomalaisen yrityksen tai yhteisön suunnan, tahtotilan ja keinot sekä askeleet kohti Suurta Kurpits- – ei vaan siis Visiota.
Oman panokseni strategian visualisoinnin jatkumoon olen asettanut Menestyksen portailla sekä Kotipizzan strategiakuvituksilla. Aika moni strategiakuvitusta tilaava asiakas nimittäin yhteyttä ottaessaan mainitsee usein jonkun näistä tekemistäni töistä.
Mistä liikkeelle?
Projektiin ryhdyttäessä asiakkaat esittävät usein samat kysymykset: miten työskentely lähtee liikkeelle ja minkälaista taustamateriaalia tarvitsen?
Käytännössä ensin kannattaa miettiä, missä vaiheessa yrityksen oma strategiaprosessi on ja missä vaiheessa piirtäjä hyppää mukaan. Havainnollistin asiaa kuvalla:
Ajatusten avaruuspöly -vaiheessa on lähdetty liikkeelle puhtaalta maalauspinnalta. Johdon ydinryhmällä saattaa olla hajanaisia ideoita strategiasta tai siitä, miten punaista langanpäätä lähdetään yhdessä etsimään. Tässä vaiheessa visualisointi kannattaa tehdä livekuvittamalla: piirtäjä työstää pienen porukan kanssa kuvitusta siten, että keskustelu ja kysymykset viuhuvat. Näistä huomioista sitten hahmottuu aika usein askelmerkkejä: mitä sitten lähdetään tekemään, minne edetään?
Ohutta yläpilveä on ilmassa silloin, kun laajempi johtoporukka kokoontuu yhteen ja alkaa visioida vision visiota. (Hah!) Livepiirtäjä tuo tässä vaiheessa työskentelyyn ryhtiä ja sanoittaa sekä kuvittaa höttöisiä ideantynkäleitä, joita väki heittelee ilmoille croissantien ja salaattilounaiden välissä.
Kaaoskurimusvaiheessa työpajaan kasataan laajempi joukko. Yrityksen koosta riippuen paikalla saattaa olla vaikkapa keskijohtoa, tiimivetäjiä tai vaikkapa ihan käytännön rukkaskouraväkeä. Kaaos syntyy, kun nämä ihmiset laitetaan yhteen ja alkaa armoton wörkshoppaus. Päivä on täynnä asiaa, mutta mitä jää käteen ja mieleen? No ainakin se, mitä paikalla ollut piirtäjä tuottaa. Kun osallistujat vielä kaiken lisäksi näkevät koko ajan reaaliaikaisesti syntyvää kuvitusta, tulee osallistujalle tunne siitä, että on antanut oman panoksensa kuvituksen syntyyn. Strategiaturinaa pystyy kertomaan eteenpäin, kun muistaa omat tuntemuksensa ja päivän kulun livekuvitustuotoksen avulla.
Frankensteinin strategia
Ja lopuksi strategiaprosessi huipentuu – tai joskus kuukertuu – jysäytysvaiheessa. 
Frankensteinin hirviöstrategiaan jysäytetään virta ja päästetään se ulkoilmaan. Jos tässä vaiheessa yrityksen uusi tai hienosäädetty strategia heitetään aivottomasti työntekijöille kuin valmiiksi kaluttu värttinäluu, tulee helposti synkkä mieli – varsinkin, jos edessä on kovasti paljon muutoksia. Tämmöisessä tilanteessa ymmärrän livekuvittajan roolini kyllä: silloin olen tilaisuudessa keventäjänä, viihdyttäjänäkin, mutta ennen kaikkea rautalangan vääntäjänä. Kuvittamalla livenä heitän strategiajargonia kynällä ja muunnan usein niin ylevät tavoitteet ihmisen kielelle. Jos taas strategia on jo ennalta kaikkien yhteinen ja iloinen asia, tukee livekuvitus tätä tuomalla tunnot esille ja tekemällä puheesta konkreettisen kuvan.
Jysäytysvaiheessa voi myös käyttää ennalta piirrettyä isoa kuvaa tai piirrosvideota. Iso kuva korvaa käytännössä perinteiset toimarislaidit, sillä piirroksen voi tehdä rakentumaan palanen palaselta. Piirrosvideo puolestaan on käytännöllinen isossa, globaalissa organisaatiossa: sen avulla strategian ydinviestin saa välitettyä samanlaisena ympäri maailmaa ja tiimiltä toiselle.
Joskus yhden ison kuvan sijaan päädytään sarjakuvaan. Sarjis toimii strategiaviestinnässä hyvin, koska siihen saa parhaimmillaan ympättyä mukaan huumoria ja tarinallisuutta. Mukaan saa myös absurdeja juonenkäänteitä. Tykkään!
Videot, sarjakuvat ja hiotummat isot kuvat teen ennakkoon ja niihin taustamateriaaliksi kelpaa oikeastaan mikä vain: keskustelu Skypessä tai kasvokkain, Powerpoint-himmelit, teksti, kännykällä napattu suttuinen kuva ajatusten avaruuspöly -vaiheen fläppitauluriipustuksista… Kaikki käy ja minun tehtäväni on tehdä näistä kuva.
Elääkö se?
Se, jääkö strategiakuvitus eloon, on monen asian summa. Jos strategian ydinviesti on vahva ja sitä tukeva kuvitus on hauska, puhutteleva, riittävän yksinkertainen ja kokonaiskuva on toisaalta myös väreiltään ja piirroksiltaan houkutteleva, on hyvinkin mahdollista, että strategiakuvitus jää henkiin. Asiaa auttaa se, jos strategia päästetään ihan oikeasti ulkoilmaan ja kaiken kansan nähtäväksi. Monesti vain asiakasyritykset haluavat pitää strategiansa kellarissa kahleisiin lukittuina.
Varavoimalaitteistollisen verran virtaa jysäytykseen voisi tietty saada siitä, että johto tarttuu itse kynään ja lähtee piirtämään, mutta se on jo toinen tarina.
Jos taas käy niin, että en onnistu ja kuvituksesta tuleekin pliisu ja mitäänsanomaton, niin sitten se oli semmoinen kokeilu se. Puolin ja toisin.
Ehkä ajattelet, että ainahan voi palata listapallukka-Powerpoint-esityksiin. (Ei, älä tee sitä! Se se vasta hirviö onkin.)
Kirjoittelihe
Linda Saukko-Rauta
Yrittäjä ja livekuvittaja
linda(at)redanredan.fi
Kirjoittaja
Linda Saukko-Rauta
Livekuvittaja ja yrittäjä
Vapaapäivien pilapiirtäjä ja sushirajan takana elelevä keski-ikäinen perheenäiti sekä sudeettipohjalainen, joka ei todellakaan rieku missään pilakuva- tai sarjisskenessä.
