Loka-marraskuisesta horroksesta nousee käsi, joka pitelee kynää. Eli hei vaan, täällä piirrellään kyllä, vaikka talviaikaan siirtymisen takia ei mitään enää näekään. No, marrashämärästä käsin ajattelin kirjoitella vaihteeksi siitä, miltä tuntuu olla oman elämänsä pilapiirtäjä.
Alkusyksyn reissukiireet ovat vaihtuneet kotikonttoripäiviin ja merinovillaan, ja välillä tuleekin huijariolo: voiko livekuvittaja sanoa itseään livekuvittajaksi, jos se ei livekuvita? Työlistalla on kyllä monenlaista muuta puuhaa ja täytyy muistuttaa itseäni, että keikkakalenterissa on jokunen livekuvitustapahtumakin. Niin että kai minä yhä olen livekuvittaja.
Varmana sanon “Ei!”
Loka-marraskuun työlistalla on strategiaduuneja, kirjankuvitusta ja pari piirrosvideota. Näissä riittää työtä ja tointa loppuvuoteen saakka, enkä aio näiden töiden lisäksi ottaa kovin paljon muita duuneja vastaan vuodenvaihteen huiteille. Marraskuinen keikka Malmössä saattaa olla livekuvittaja-minälle voimainponnistus. Mutta onneksi sisälläni on myös pilapiirtäjä! Se tyyppi, joka saa piirtämällä purkaa paineita. (Ja se sama, joka välillä työntää myös pilailevia elementtejä muihin kuvituksiin…)
Töissä teen viestinnällistä kuvitusta, mutta vapaa-ajan piirtelyni ovat yhä edelleen maailman ihmettelyä. Taidan olla tällä hetkellä siis sekä livekuvittaja että varsin aktiivinen pilapiirtäjä, sillä harva se päivä töräytän pilapiirroksen kanaviini. Some-kanavistani aktiivisin on Instagram, jossa tilini @sauraulinda on turvasatama pilapiirroksilleni. Minkäs sille voi: maailma on yhtäkkiä ei-niin-yhtäkkiä paikka, jossa riittää ihmeteltävää ja piirreltävää.
Julkaiseva ja Virallinen pilapiirtäjä?
Minulta kysytään välillä, miksi en julkaisisi pilapiirroksia jossain lehdessä. No, eivät ole tulleet kotoa kysymään. Ja vetoan usein siihen, että kokeilin kyllä (kauan sitten) lehteen piirtämistä ja se oli vähän vaivalloista. Mutta mietin kyllä, pitäisikö eteenpäin menemisen mielessä lähestyä jotain tahoa ja ilmaista, että täällä on tämmöinen pilapiirtäjä ihan vapaana ja kiinnittämättä. Tämmöinen oman elämänsä pilapiirtelijä, jolla voisi olla jotain annettavaa, niinku ehkä. Että kokemusta on ja joskus teen ihan hauskoja kuvia ja halpakin olisin: en vaatisi palkaksi kuin 80 senttiä miehen eurosta. Miinuksena mainittakoon, että en ole Kari Suomalainen enkä Ville Ranta enkä oikeastaan muutenkaan ole mies – se kun tuntuu olevan tärkeä kriteeri suomalaiselle pilapiirtäjälle, jonka piirroksia julkaistaan isommissa lehdissä. (Oho, tuli tuommoinen hapan ja matoja täynnä oleva ketunmarja ilmoille..! Pahoittelut!)
Menin pohdinnoissani jopa niin pitkälle, että aloin sorvata pilapiirtäjän ja kuvittajan portfolio-CV:täni. Huvin vuoksi, niin kuin muutenkin tässä elämässä.
Vielä en tiedä, uskallanko sitä mihinkään lähettää. Sillä… mitäs jos tässä mukavuusalueella on ihan mukava olla?