Heinäkuun kahdeksantena vuonna 2010 olin perustamassa Redanredania. En muista, millainen sää oli. Muistan sen, että soitin äiteelle, kysyin neuvoa ja täytin y3-lomakkeen. Toiminimen nimeksi tuli ”Redanredan”. Ärrää ja reetä on siinäkin, kuten omassa nimessänikin ja pieni vihjaus menneisyyteeni ruotsinopettajana. Toimialaksi valitsin taiteellisen luomisen, kun en sopivampaakaan keksinyt. Ja siitä se sitten lähti.
Tänä vuonna tulee täyteen 15 vuotta yrittäjänä. Olen piirtänyt strategioita, visualisoinut visioita ja kiteyttänyt kokouksia kuviksi. Olen kuvitellut kaikenlaista ja visualisoinut vielä enemmän. Livekuvituksia on kertynyt tolkuton määrä, one-pager-strategiakuvituksia lähemmäs 200 ja piirrosvideoitakin melkoinen satsi.
Vuonna 2016 vaihdoin Redanredanin osakeyhtiöksi ja sain kasvukivut paremmin hallintaan.
Olen saanut kunnian pokata valtakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon vuonna 2019. Se oli yllättävä ja oikein kiva kokemus.
Liikevaihdolliset huippuvuodet taisivat olla juuri ennen pandemiaa, mutta onneksi hommat jatkuivat sujuvasti etänä – kuvittajalla on aina kynä käden ulottuvilla.
Mikä tekee yksinyrittämisestä mukavaa?
Se, että saa teherä ittelle. Ei tarvitse pyytää lupaa, voi ottaa ja pitää vapaapäivän tiistaina, jos maanantai meni unettoman yön takia mönkään. (Useimmiten kyllä pidän sen vapaapäivän perjantaina.)
Saan valita, mitä teen, miten teen ja kenen kanssa teen. Se, jos mikä on yksinyrittäjänä olemisen superplussa. Päätöksetkin saan tehdä itse, mutta lähelläni on ihmisiä, joilta voin kysyä neuvoa.
Yrittäjyys on opettanut paljon ja edelleen pyrin oppimaan koko ajan lisää. Toimeenkin tällä tulee, oikein hyvin.
Entä se strategia?
15 vuodessa olen piirtänyt maailman isoa kuvaa. Nurkissa on johtamisen, kehittymisen ja muutoksen teemoja, kestävyys kietoutuneena raameihin, ja jossain on asiakaskokemusta tai merkityksen korostamista. Keskiössä on yleisimmin tulos, raha tai kannattavuus. Ja siihen sivuun laitellaan stepit, joita pitkin pääsee ytimeen. Näinpä se menee. Parhaat kokemukset strategiavisualisoinneista ovat olleet niitä, joissa yrityksen väki on ollut aidosti mukana. Niitä, missä ei ole pelattu vain brändiväreillä ja johdon jargonilla, vaan on saatu kiteytettyä jotain olennaista: suunta, sävy ja se, mitä oikeasti halutaan tehdä.
Tämmöinen viestinnällinen kuvitustyö on yllättävän moniulotteista hommaa. Aina silloin tällöin tajuan, että kyse on kuvan tekemisen lisäksi myös ajatusten kirkastamisesta, viestin paketoimisesta ja huumorin lisäämisestä sellaiseen paikkaan, missä se on yllättävää ja ilahduttavaa. Hahaa!
Mitä seuraavaksi?
Toivottavasti lisää tätä samaa, mutta joskus voin varmaankin kääntyillä kulmissa vähän eri suuntiin. Olen edelleen se piirtäjä, mutta myös sen lisäksi olen myös… hmm… no, käsikirjoittaja, tarinankertoja ja kuvallisen viestinnän…. yhden sortin asiantuntija. Aion yhä sanoa mielenkiintoisille jutuille: ”Kyllä.” Vapaa-ajalla jatkan maailman ihmettelyä ja pilakuvien piirtämistä.
En juhli Redanredania ja sen 15-vuotissynttäreitä isosti, ehkä piirrän siitä kuvan. Tai kaksi. Mutta kiitollinen olen. Asiakkaille, jotka palaavat uudestaan. Verkostolle, joka jaksaa sparrata. Ja itselleni, kun pärjään ja jaksan piirtää maailmaa pala kerrallaan.
Kirjoittaja
Linda Saukko-Rauta
Livekuvittaja ja yrittäjä
Vapaapäivien pilapiirtäjä ja sushirajan takana elelevä keski-ikäinen perheenäiti sekä sudeettipohjalainen, joka ei todellakaan rieku missään pilakuva- tai sarjisskenessä.
