Suomen Partiolaisilla on hieno tapahtuma, Johtajatulet. Suomen suurimmassa metsäseminaarissa 3000 ihmistä kokoontui puhumaan ja työpajailemaan johtajuudesta ja itsensä kehittämisestä. Puheen lisäksi tapahtuman konseptiin kuuluvat myös elämykset ja niistä isoin elämys tämmöiselle ei-partiolaiselle oli itse partioleiri: tuhansien ihmisten organismi eli, hengitti ja toimi sujuvasti – mitä nyt ystäväni valittelivat kahvijonojen ruuhkaisuutta. Teltassakaan en ollut nukkunut aikoihin, joten elämyshän sekin oli pitkästä aikaa.
Olin ihan unplugged
Osallistuin Johtajatulille hardcore-partiolaisystävieni kanssa ihan vapaa-ajan itsenäni. Koska en ollut töissä, en halunnut raahata iPadiani metsään. Luvassa oli kuitenkin puhujia ja esityksiä, joten mietin, millä välineistöllä piirtelisin muistiinpanoni. Selvää oli, että piirtelisin, koska en enää oikein osaa kuunnella piirtelemättä – ammattitauti! Niinpä nappasin mukaan vihkon ja pari tussia. Retroilin! Olin unplugged! Minä ja vihko ja kynä – ihan kuin opiskeluaikoina!
Ei Powerpoint-esitystä? Ota mallia Stubbista.
Puhujakaarti oli osittain tuttua: Alex Stubb, Camilla Tuominen, Perttu Pölönen… Johtajatulien puhujalava oli analoginen: esitykset pidettiin ilman Powerpointin tuomaa turvaa. Parhaiten haasteesta taisi selvitä tietenkin Alex Stubb, joka ei muutenkaan juuri taida Powerpointeja käyttää. Kuka tahansa puhuja voisi ottaa hänestä mallia, jos joutuu semmoiseen tilanteeseen, että ei ole tykkiä käytössä: pidä puhe yksinkertaisena (esim. Alexin kolme pointtia) ja toista ydinviestit. Toista myös mahdolliset nimet, joita heität puheessasi. Kerro etukäteen, montako asiaa aiot kertoa alaotsikoissa. Kertaa vielä lopussa koko puheen tärkeimmät jutut. Toimii.
Tässä piirrosmuistiinpanoni Johtajatulilta. Oli oikeastaan aika virkistävää piirrellä tussilla piiiiiitkästä aikaa. Havainnoin, että joitain juttuja tein selkeästi eri lailla kuin digisti piirrellessä – ja jotkin jutut puolestaan toimivat sekä diginä että analogisesti.
Kiitos partiolaiset! Oli kivaa, vaikka olinkin hieman epämukavuusalueellani. Olen kuitenkin kuullut, että semmoinen kehittää ihmistä, right?