Lauantai, 20.1.2024

Tekoäly kuvittajan työssä

Miten tekoäly näkyy kuvittajan työssä tällä hetkellä? Entä tulevaisuudessa?

Omassa kuvittajan työssäni on käynnissä tekoälyn testailuvaihe. Livekuvittamiseen ei tekoäly vielä pysty, mutta jonkin kerran olen pallotellut ideoita ChatGPT:n kanssa, kun olen tehnyt muunlaisia kuvitustöitä. Lopputulokset ovat liian geneerisiä, liian puleerattuja tai liian… ööö… amerikkalaisia, jotta niitä voisi käyttää sellaisenaan – ja toki AI-kuvitusten hyödyntäminen kaupallisesti on muutenkin monilta osin epäselvä juttu – mutta olen näistä tekoälyn tuottamista kökähdyksistä jokusen idean napannut esim. perspektiivijuttuihin. ChatGPT:n lisäksi olen testaillut muutamia muita generoivia AI-työkaluja kuten Leonardoa ja Dreamstudiota. Alkuhuuman tyrskähdys kävi, mutta myönnän, että sittemmin laine on loiventunut. Tekoäly näkyy ehkä jonkun muun kuvittajan työssä jo nyt enemmän – itse tosiaan vasta testailen. Laitoin kuitenkin omat aivoni töihin ja lähdin pohtimaan tekoälyn tulemista kuvittajan työhön.

Tekoäly muuttaa kuvittajan työn

Tekoälyn myötä kuvittajan työ tulee muuttumaan – ihan kuten moni työ on ennenkin muuttunut erilaisten työvälineiden avulla. Moni ammattikuvittaja on jo myynyt perinteisen piirtopöytänsä pois ja tekee kuvitustyönsä täysin digitaalisesti tai digin ja käsityön yhdistelmänä. Kun lisätään palettiin tekoäly, nopeutuu ja tehostuu kuvittajan työ huomattavasti – jahka työkalut saadaan luotettaviksi ja johdonmukaisiksi. Tällä hetkellä generoivia työkaluja on tarjolla kymmeniä ja taas kymmeniä, mutta tulevaisuudessa vahvat (isot?) jäävät jäljelle. Käyttöliittymäkin ratkaisee. Ainakin ensi alkuun tarvitaan vielä kuvankäsittelyosaamista, mutta kohta tekoäly hoitaa kaiken mekaanisen pyörittelyn kuvittajan puolesta. Se, että osaa sanaston ennalta, auttaa tekoälyn käskyttämisessä eli promptaamisessa, mutta jos ei osaa termistöä, saa siihenkin apua tekoälyltä – kunhan osaa kysyä oikeat kysymykset. Ja yksi kysymys voisi olla: onko kuvittaja silloin enää kuvittaja? Tuleeko kuvittajasta kuvittelija ja sanoittaja? Kuinka kauan ihmisen mielikuvitus on konetta vahvempi?

Tekoäly kuvittajan työn arjessa

Kun sitten tullaan siihen, että tekoäly on arkea kuvittajan työssä, mitä se käytännössä tarkoittaa? Tekoäly tulee ainakin olemaan integroituina työkaluihin niin, että nopeasti sanallistamalla ja aivan nopsalla pikapiirtämisellä saadaan pienessä ajassa erilaisia versioita ja muokkauksia. Kun kuvittaja on opettanut tekoälylle oman piirrostyylinsä, hän pystyy luomaan nopeasti erilaisia demoja ja luonnoksia asiakkaille nähtäväksi – sillä oletuksella, että on vielä asiakkaita, jotka ihmiskuvittajalta töitä tilaavat.

Arvatenkin myös animaatiohommat helpottuvat ja työnkulku nopeutuu. Kuvittajan tarvitsee ehkäpä piirtää vain hahmon alkuasento ja loppuasento, tekoäly täydentää puuttuvat kuvitukset välistä ja näin saadaan hahmo liikkumaan animoidusti. Spiikit hoitaa tietty tekoäly, elevenlabsiä vaan huudattamaan. Suoraa videonluomistakin tapahtuu tekoälyn avulla. Kaikki kehittyy ja johonkin päin mennään, tekoäly kuvittajan työssä vie ehkä tekemistä eteenpäinkin.

Onkohan tulevaisuuden kuvittaja-kuvittelijan työ semmoista, että kuvittaja istuu kammarissaan ja juttelee aivoituksiaan koneelle, joka sitten toisintaa nämä enemmän tai vähemmän onnistuneesti? Elämmekö Blade Runner -maailmassa, jossa zoomataan sisään ihan vain sanallisesti?

Tekoäly kuvittajan työssä: Kynien täyttämä kaupunki, tekoälyn luoma kuvitus.
Minä en tehnyt tätä kuvaa, sen teki tekoäly.

Herää myös kysymys, missä muodossa nautimme lopputuloksesta tulevaisuudessa. Arvelen, että tekoäly tulee olemaan matkassamme myös virtuaalimaailmoissa, joissa kuvittaja-kuvittelija ohjailee virtuaalikynää. Vielä VR-piirrossovellukset ovat kömpelöitä, mutta joku jossain niitäkin kehittää. Tekoälyllä kuvitettuja oppikirjoja, sarjakuvia ja lastenkirjoja on jo nähty ja niitä tullaan varmasti näkemään lisää. Onko se silloin keino säästää – vai keino luoda uutta tehokkaasti ja puhuttelevasti? En tiedä.

Tulee olemaan kuvittAIjia, jotka ansaitsevat elantonsa tekoälyn tuottamilla tuotoksilla ja tulee olemaan niitä, jotka näitä kritisoiva. Siirtymävaihe on aikamoinen ryläys, kun organisaatiot kirmaavat syytämään tekoälyn tuottamaa kuvamateriaalia kanaviinsa – kaikkea tätä näkee jo nyt. Ja niinkin jo tapahtuu, että kuvittaja tilataan muokkaamaan tekoälyn tuottama luonnos ja parantamaan sen laatua. Tuleeko kuvittajasta uuden luojan sijaan laaduntarkastaja? Halpatuotantomaassa sijaitsevan tehtaan tuotantolinjan nopea, konemainen ihminen, joka ottaa tuotteen, kääntelee sitä ja poimii huonot pois pakasta? En tiedä. En tiedä. En tiedä.

Tekoäly, kuvittajan työ ja Eettinen keskustelu

Tekijänoikeudet, ”oikeanlainen” luovuus ja ylipäätään uuden luominen ja kokeileminen puhututtavat tälläkin hetkellä. Jos prompteissa pyöritellään menneiden aikojen tyylisuuntia ja tehdään kuvia ”in a style of Dali”, kuka luo uutta? Mikä on vuoden 2035 vallitseva tyylisuunta? Kun paljastui, että Meta on käyttänyt Instagram-postauksia tekoälynsä opettamiseksi, ei kukaan tainnut olla edes yllättynyt. Eikä siitäkään kukaan yllättynyt, kun paljastui lista taiteilijoista, jonka avulla Midjourneytä on koulutettu. Ehkä jokin ajatus pyörähti ainakin omassa päässäni, että tämäkö tulee olemaan se kuvamaailma, jonne jäämme jumiin ja jonka avulla mainosnikkarit rakentavat sisältönsä ja jota markkinoijat tuuttaavat joka kanavasta. Huaah.

Minua tässä kuvatulvassa mietityttää se, että tekoäly toisintaa asenteita ja on ainakin vielä jumiutunut vallitseviin mielikuviin. Kuvittajan työtä tulee olemaan luovien päätösten tekeminen: miten ja millaisena maailma nähdään? Kenen ääni nousee kuuluville ja minkä näköisenä? Jos maailmaa kuvataan niin geneerisesti kuin tekoäly sen nyt tekee, kuka semmoisia kuvia jaksaa katsella? Ei kukaan muu kuin tekoäly itse. Tehdään tekoälyllä kuvia tekoälyn katseltavaksi. Hilpeää.

Tekoäly kuvittajan työssä: tekoälyn luoma kaupunkinäkymä.
Minä en tehnyt tätä kuvaa, sen teki tekoäly.

Hillintä ja suitsinta ja lisäarvo

Tekoälyn hillitsemiseksi on kehitetty työkaluja. Kuvituksen päälle luodaan ”turvataso”, joka estää tekoälyä hyödyntämästä kuvitusta mallina. Osa kuvittajista laittaa töihinsä vesileiman: ”Made by human hand”. Toiset kuvittajat ovat päättäneet, että eivät enää lataa töitään sosiaaliseen mediaan lainkaan. Ja jotkut ehkä lataavat toivonsa EU:n regulaatioon: tuleeko se jo, milloin se tulee? Mutta mikä on se lisäarvo, mitä ihminen kuvitukseen tuo? Mikä on se lisäarvo, jota juuri MINÄ kuvittajana tuon kuvitukseen? Helpottuuko, tehostuuko ja nopeutuuko sen lisäarvon tuottaminen tekoälytyökalujen avulla, mutta kuitenkin niin, että oma tyyli säilyy? Sen ajatuksen kun löytää, löytää punaisen langan alkupään. Ehkä. Ehkä tekoäly voisikin järkevä apu kuvittajan työssä? Ehkä, ehkä.

Aion suhtautua tekoälyn tulemiseen uteliaasti ja kokeilevasti, toisaalta kriittisesti, kuten olen teknologian kehittymiseen tähänkin saakka käsittääkseni suhtautunut. Kun kehityksen tahti on näin nopea, mitä se on, voi hyvin kysyä vuoden kuluttua, miten meni – noin niin kuin omasta mielestä. Omassa työssäni kuvittajana ja livekuvittajana on ainakin vielä paljon asioita, joihin tekoäly ei kykene.

Jatketaan luovana olemista ja luovuuden kehittämistä.

Kirjoittaja

Linda Saukko-Rauta

Livekuvittaja ja yrittäjä

Vapaapäivien pilapiirtäjä ja sushirajan takana elelevä keski-ikäinen perheenäiti sekä sudeettipohjalainen, joka ei todellakaan rieku missään pilakuva- tai sarjisskenessä.

Siirry takaisin sivun alkuun