Livekuvituksen järjestäminen livenä saattaa aiheuttaa pohdintoja: kannattaako kuvitusta heijastaa yleisön näytille? Viekö livekuvitus huomiota puhujilta? Millaista tekniikkaa tarvitaan? Avaan livekuvituksen järjestämistä omaan kokemukseeni pohjautuen.
Tässä yleisimmät tavat järjestää livekuvitusta käytännössä:
- Puhuja salin edessä oman esityksensä kanssa, livekuvitus salin sivuseinällä.
- Sekä livekuvitus että puhujan esitys näkyvissä omilla valkokankailla salin edessä.
- Puhujan esitys pääosassa, livekuvitusta vilautetaan puheen lopuksi tai päivän päätteeksi.
- Hybriditilaisuus, jossa livekuvitus on myös osa striimilähetystä.
- Ns. jäänsärkijämalli, jossa livekuvitustuotos on nähtävillä tauoilla.
Livekuvitus salin sivuseinällä toimii hyvin pienemmissäkin tiloissa ja työpajoissa. Kun kuvitus rakentuu sivuseinälle, voivat osallistujat vilkaista tarvittaessa kuvitusta, mutta muuten keskittyä puhujan esitykseen. Ideaalitilanteessa myös kuvitusta pystytään heijastamaan isolle kankaalle niin, että seuraaminen helpottuu. Toki tarpeeksi vapaamuotoisessa tilaisuudessa osallistujat voivat vaellella tilassa katsomaan kuvitusta lähempää, jos käytössä on vain erillinen pienempi näyttö/screen.
Isomman salin keskusteleva ja hoksauttava livekuvitus rakentuu niin, että sekä puhujan esitykselle että rakentuvalle livekuvitukselle annetaan samanarvoinen tila päälavalta. Näin yleisö pääsee todellakin seuraamaan livekuvitusta yhtäaikaisesti puhujan esityksen kanssa. Muistaminen ja hahmottaminen tehostuu, samoin viihtyminen. Viekö livekuvitus huomiota puhujilta? Vastaus: ei vie. Hyvä puhuja ottaa tilansa ja heikomman puhujan esitystä livekuvitus vain tukee. Ja vaikka tapahtuman alussa silmä voi hetkellisesti hakeutuakin enemmän kuvituksen puolelle, yleisö tottuu näkemäänsä kyllä ja tarkastelee kuvitusta loppujen lopuksi vain silloin, kun sille on tarvetta.
Iso tapahtuma ja vain yksi valkokangas ei ole ongelma. Tällöin tehdään livekuvituksen osalta usein niin, että valmista kuvaa vilautetaan puheen lopuksi tai livekuvittaja käy kuvitukset läpi päivän päätteeksi. Näin toimiessa menetetään kuitenkin usein mahdollisuus vau-juttuun, sillä reaaliaikainen kuvan piirtyminen on yleisön mielestä sykähdyttävää seurattavaa ja aiheuttaa aina positiivisen palauteryöpyn osallistujilta. Pahimmillaan on joskus käynyt niinkin, että aikataulu on päivän aikana venynyt eikä livekuvitusten läpikäyntiin ole enää aikaa. Tällöin livekuvittajana tunnen korvennusta sydänalassa yleisön vuoksi: menettivät jotain. Höh. Ainut, joka sai reaaliaikaisen kokemuksen oli se tekniikan jeppe, joka näki koko ajan piirtyvää kuvaa omalla näytöllään. Toki asiakas saa kuvitukset käyttöönsä tapahtuman jälkimarkkinointia varten, mutta vau-hetki tosiaan menetettiin ja raikuen.
Toki kuvitusta voidaan näyttää välillä myös ison salin ainoalla valkokankaalla esityksen aikana, teaser-tyylisesti. Jonkun kerran olen ollut myös tapahtumissa, joissa puhujilla ei ole omia slaideja, jolloin livekuvitus on korvannut esitysmateriaalin. Onnistuneesti. Isoissa tapahtumissa livekuvitusta kannattaa hyödyntää reaaliaikaisesti ainakin paneelikeskustelujen aikana, jos ei mihinkään muuhun ole teknisesti “varaa”. Livekuvitus elävöittää, kiteyttää ja konkretisoi paneelikeskustelujen sisältöjä mahtavalla tavalla. 
Hybriditilaisuuksissa livekuvitusta voidaan hyödyntää sekä salissa että striimilähetyksessä. Salin tekniikka rakennetaan tällöin niin, että livekuvittajalla on oma valkokangas, joka näkyy paikalla olevalle osallistujakaartille. Samasta virrasta napataan kuva myös striimiin, jolloin etäosallistujille voidaan tarjota vähän jotain ekstraa livekuvituksen muodossa. Tekniikka sitten ymppää piirtyvää kuvaa sopivasti mukaan striimilähetykseen ja puheitten lopuksi.
Ns. jäänsärkijämallia hyödynnetään Nordic Business Forumissa, jossa livekuvitan esitykset ja heitän ne saman tien järjestäjälle jakoon siten, että kuvitukset näkyvät taukotiloissa isoilla valkokankailla. Näin väki voi tsekata livekuvitustuotokset samalla, kun vaikkapa jonottavat lounasta. Kuvitusten sisällöistä jutteleminen helpottaa smalltalkia. NBF-organisaatio hyödyntää livekuvitukset saman tien myös somessa ja heidän kanavillaan viuhuukin tapahtumapäivän aikana paljon livekuvitusmateriaalia. Ovat kuulemma jaetuimpien materiaalien joukossa.
Some-jakoon kannattaakin panostaa, sillä livekuvitustuotoksia halutaan jakaa. Jos järjestäjä ei itse jaa hyvälaatuisia jo kuvia tapahtuman aikana, lähtevät osallistujien kännykkäräpsyt kiertoon. Some-ilmatila kannattaa ottaa itse haltuun.
Siinäpä livekuvituksen toteuttaminen livenä näin pähkinänkuoressa!
Kirjoitteli
Linda Saukko-Rauta
Livekuvittaja ja yrittäjä
Redanredan Oy
Kirjoittaja
Linda Saukko-Rauta
Livekuvittaja ja yrittäjä
Vapaapäivien pilapiirtäjä ja sushirajan takana elelevä keski-ikäinen perheenäiti sekä sudeettipohjalainen, joka ei todellakaan rieku missään pilakuva- tai sarjisskenessä.
