Keskiviikko, 23.11.2022

Pienyrittäjän myyntikarkelot

”Osta, osta, tämä minun palveluni on tosi hyvä!”

Noin jos yrittäisin myydä, niin eivät asiakkaat ostaisi. Samaan päätyi myös Satu Vainio Aava & Bangiltä tämänaamuisessa Keski-Suomen ELY-keskuksen järjestämässä webinaarissa, jonka aiheena oli ”Kuinka asiakkaita saadaan ja pidetään etänä?”. Osallistuinpa minäkin ja se sai minut pohtimaan myyntiasioita.

Tyrkkymyymisen sijaan olen itse jakanut somekanavieni kautta materiaalia, joka auttaa ja/tai hauskuuttaa, tehnyt ostamisen helpommaksi, tehnyt työni niin hyvin, että sitä on suositeltu ja kehittänyt palveluitani eteenpäin.

Pienyrittäjä somessa

Koko myyntihomma lähti osaltani auttamisen ja huumorin kautta käyntiin, vähän vahingossakin: tein someen sisältöä, joka auttoi ja/tai hauskuutti ja sitä haluttiin jakaa. Kun sisältöä jaettiin, uudet ihmiset kiinnostuivat siitä ja halusivat vastaavaa sisältöä. Tuli ensimmäinen tilaus ja toinenkin, ja kohta niitä tuli ripakopallisen täydeltä. Omassa sometekemisessäni on varmaankin se taika, että en ”tee” sitä, minä vain olen oma itseni ja piirtelen ja kirjoittelen yhä niitä asioita, joita mieleen juolahtaa tai joita ihmettelen. Joskus ne jutut ovat selkäkipupiirroksia, joskus yrityselämään liittyviä huomioita ja joskus tämmöisiä blogikirjoituksia. Ihmisenä täällä vain ollaan ja toisille ihmisille viestitään – ja jos asia kiinnostaa, ne toiset saattavat joskus jotain ostaakin.

Ostaminen helpommaksi

Asiakkaalla on monesti ostokammo, etenkin jos ostettava palvelu on uusi. Asiakas saattaa pelätä, että kysyy tyhmiä. Näissä tilanteissa on mielestäni tärkeää auttaa asiakasta ja tarjota sopivasti infoa ostettavasta palvelusta. Toimii! Näin pienyrittäjänä olen toki tehnyt infomateriaalin valmiiksi, jotta siihen ei kulu aikaa, kun asiakas lähestyy. Opettajataustasta on hyötyä, sillä osaan kertoa palveluistani niin, että siitä on apua. (Tiedän tämän, koska asiakkaat ovat kehuneet.) Hinnasto on tietty myös ja sen olen rakentanut siten, että myös se auttaa asiakasta päätöksenteossa. Kun tuotteet ovat selkeästi luokiteltu, paketoitu ja avattu, pysyvät projektit uomissaan. Helpottaa myös omaa työtäni.

Hyvin tehty – ja kivasti suositeltu

Juuri vähän aikaa sitten sain asiakkaalta kivat kehut ammattimaisuudesta ja siitä, että kanssani oli mukava tehdä töitä. Veikkaan, että hän suosittelee palveluitani eteenpäin, jos joku kysyy – tai varmaan suosittelee kysymättäkin. Jotta näin käy, minun pitää tehdä työni hyvin. Minun pitää kyetä ottamaan vastaan palautetta ja muokkaamaan tekemääni työtä sen mukaisesti – mutta jos homma ei toimi, minun pitää uskaltaa sanoa siitäkin asiakkaalle. Ja jos kohtaan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia homman tekemisessä, olen oppinut, että niistä kannattaa ajoissa viestiä asiakkaalle. Avoimuus kantaa.

Eräs asiakas toivoi kerran alempaa hintaa. Jos suostuisin siihen, saisin kuulemma suositukset. En laskenut hintaani, vaan sanoin, että jos teen työni hyvin, te haluatte suositella minua. Sain duunin omalla hinnallani, tein työn – ja sain suositukset.

Vaikka olisikin jossain määrin tunnettu (joko itse henkilöbrändinä tai tuote/palvelu, jota myy), ei kannata koskaan olettaa, että sinut kyllä tunnetaan. Jos niin alkaa tehdä, päätyy sinne “ettekö-te-tiedä-kuka-olen”-osastolle. Siellä osastolla on vähän ikävää väkeä, sinne ei pidä joutua. Nöyryys, aitous ja oma ääni kantavat pidemmälle. Hyvin tehty työ tietenkin myös.

Asiakkaan tarpeet

Vainion Satukin puhui webinaarissa asiakkaan tarpeiden huomioimisesta ja tarvekartoituksesta. Oma palveluvalikoimani on elänyt sen mukaan, mitä tarvitaan. Esim. etälivekuvitus nousi framille pandemian myötä ja esim. strategiakuvitusta nostin selkeämmin esille omana palvelunaan, sillä tarve siihen tuntui nousevan asiakkaiden tiedustelujen myötä.

Palveluvalikoiman lisäksi kehitän myös työskentelytatapojani: tutustun uuteen teknologiaan, pohdin erilaisia ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin ja teen töistäni esimerkkejä muille asiakkaille. Tärkeää työtä tämäkin.

Isoisoisäni oli vienankarjalainen laukkukauppias Vuokkiniemeltä. Ehkä jotain myyntityypin geenejä on välittynyt minuunkin. Ainakin teen kauppaa. Tänäänkin.

Åbo Tidning, v. 1901. Isoisoisäni Aleksei Lipkin (Aleksi Lipponen) sukulaisineen sai luvan myydä tavaroita Suomen puolella.

Kirjoitteli
Linda Saukko-Rauta
Yrittäjä ja livekuvittaja

Kirjoittaja

Linda Saukko-Rauta

Livekuvittaja ja yrittäjä

Vapaapäivien pilapiirtäjä ja sushirajan takana elelevä keski-ikäinen perheenäiti sekä sudeettipohjalainen, joka ei todellakaan rieku missään pilakuva- tai sarjisskenessä.

Siirry takaisin sivun alkuun