Retoriikan kesäkoulun kävijäkunnassa tuntuu olevan paljon viestintäalan ihmisiä, mutta suosittelisin tapahtumaa kyllä muillekin vaikuttavasta viestimisestä kiinnostuneille. Esityksissä ei juuri ollut show-elementtejä ja puheenkirjoittajat tykkäävät näemmä joskus lukea puheensa suoraan papereista, mutta sisältö oli oivallista.
Simon Lancasterin esimerkit olivat kuin vastapyydettyjä retoriikan saaliita, jotka sätkivät vielä edellisyön brittivaalien jälkeen. Saara Juntunen piti vaikuttavan esityksen, joka hiipi iholle. Susanne Päivärinnan historiaan jäävä haastattelu oli kiintoisa katsoa uusintana viime viikkojen tapahtumien valossa. Elina Lepomäki on mainion hirtehinen puhuja ja itseironia toimii aina. Ja Sara Hurwitzissa oli ihmeellistä michelleobamamaista sulokkuutta ja jaloutta.
Ja tämmöiset kuvat minä esityksistä piirtelin: