Bilbaossa järjestettiin viime viikolla maailmanlaajuinen piirtelijöitten tapahtuma, Bilbao Visual Thinking Global Summit. Käytännön järjestelyistä vastasivat paikalliset baski-visualisoijat, mutta tapahtuman taustalla on International Forum of Visual Practitioners, IFVP.
IFVP ja EVP ja ISC
IFVP-organisaatiota pidetään graafisten fasilitoijien, livepiirtäjien ja visuaalisen ajattelun harjoittajien kattojärjestönä. Järjestö sai alkunsa San Franciscon alueella – kuten graafisen fasilitoinnin periaatekin aikoinaan – ja levisi sieltä maailmalle. Suurin osa jäsenistä on edelleen Pohjois-Amerikasta, mutta IFVP-toiminta on levinnyt etenkin Eurooppaan. Australia on myös edustettuna ja yksittäisiä jäseniä on Kiinassa ja Etelä-Amerikassa saakka.
IFVP järjestää vuosittaisia konferensseja. Tavaksi taitaa olla muotoutunut, että päätapahtuma järjestetään joka toinen vuosi USA:ssa, joka toinen vuosi Euroopassa. Päätapahtumien välillä järjestetään pienempiä paikallisia tapahtumia, koulutuksia, webinaareja ja etäkokouksia. Eurooppaan on muotoutunut oma alajärjestönsä, EVP eli European Visual Practitioners. Järjestöjen tarkoituksena on levittää tietoisuutta graafisen fasilitoinnin ja piirroskiteytysten hyödyistä ja työskentelytavoista, kehittää alan tekijöiden ammattitaitoa ja luoda yhteisöllisyyttä.
IFVP- ja EVP-tapahtumien lisäksi voisin mainita myös ISC-tapahtuman, International Sketchnote Campin, joka järjestetään vuosittain jossain päin Eurooppaa. Ensi syksynä tapahtuma pidetään Puolassa. EVP- ja ISC-tapahtumien järjestelyväki on osittain samaa, sillä maailmanlaajuiset piirtelijäpiirit ovat pienet. Aktiiviset tekijät ottavat kontolleen järjestelyitä, jolloin samoja nimiä näkyy komiteoissa ja kokouksissa. Eurooppalaiset aktiivit suhahtavat nopsasti junalla paikalle ja kokoustavat joogahetkien lomassa. Sponsoriksi on hommattu saksalainen tussifirma ja joka puolella näkyy käsin piirrettyjä visualisointeja – paperilla. Alan supertähdet, tunnetut nimet, tulevat jakamaan viisauttaan ja ooh-aah, kun jälleen kerran oli mahtavaa. Yhteisöllisyyttä on, mutta se voi olla myös poissulkevaa.
Monenlaista yhteisöllisyyttä
Ehkä tästä johtuukin, että koen itse olevani ulkokehällä, suomalaisena digitekijänä kaiken laidalla enkä tee numeroa osaamisestani. Olen muutaman kerran osallistunut viikonlopun kestäviin tapahtumiin paikan päällä (EVP-tapahtumat Tanskassa ja Tukholmassa, ISC Pariisissa), mutta esim. Bilbaoon en lähtenyt paikan päälle. Osallistuin online-toteutukseen, mutta kokemus jäi kyllä hieman torsoksi ihan jo ohjeistuksen ja teknisen ailahtelevuuden takia. Tapahtumissa olen bondaillut tietenkin ruotsalaisten kanssa ja vaihtanut heidän sekä muiden pohjoiseurooppalaisten kanssa kokemuksia yrittämisestä, hinnoittelusta, verkostoitumisesta ja työvälineistä. Nyt tietysti pandemian myötä digitekijöitä on enemmän kuin aiemmin, joten keskustelua siitäkin aiheesta voisi olla enemmän.
Heal the world
Piirtelijäpiireissä tuntuu olevan vahva maailmanparannuksen eetos ja halu kaiken muuttamiseen (piirtämällä). Se näkyy näissä tapahtumissa hienoisena hajanaisuutena ja käytännöllisyyden puutteena puheenvuoroissa ja esityksissä. Toisaalta osallistujat ovat monella eri viivalla: on tekijöitä, jotka ovat saaneet elantonsa visuaalisesta tiivistämisestä jo 25 vuoden ajan täysipäiväisesti ja on niitä, jotka vasta aloittelevat piirtäjän uraansa. Sehän kai se rikkaus onkin: opitaan kokeneemmilta ja toisaalta saa uusia näkökulmia toisilta, jos nämä uskaltavat avata suunsa kaikessa siinä ekstroverttisuuden puuskaisessa puhurissa, mikä tapahtumissa yleensä jyllää hiljaisten äänten yli.
Maailmaa minäkin parannan, kai, omalla tavallani. Teen sitä yksi ihmettelevä sarjisstrippi kerrallaan tai tekemällä kuvallisia tiivistyksiä käsienpesun tärkeydestä silloin, kun niitä tarvitaan tai piirtämällä pilakuvia maailmantilanteesta. Mutta tapahtumaa varten tehtyyn yhteislauluun tai Äiti Maata halaamaan piirtäjien konferenssissa minua ei aamutuimaan saa, vaikka kuinka yrittäisivät.
KV-taikapölyä. Kuitenkin.
Mutta kaikesta mörköilystäni huolimatta olen sitä mieltä, että kansainvälisissä tapahtumissa on taikaa! On kiva huomata, että muutkin tekevät samaa kuin minä. Ja että piirtelyä voi tehdä niin monella tavalla! On myös kivaa jutella mukavia Ruotsi-kollegojen kanssa aamiaisella tai vitsailla sarkastisten brittien kanssa illallisella. On kivaa saada rohkaista ranskalaisia piirtelijöitä puhumaan englantia, vaikka väittävät, että eivät osaa ja on kivaa itse yrittää änkyttäen puhua saksaa saksalaisten piirtelijöitten kanssa. On mielenkiintoista oppia lisää belgialaisten bisneskuvioista ja hollantilaisten yrittäjähengestä. Ja on kivaa edustaa Suomea ja olla se eksoottinen metsäläinen, joka tulee jostain kaukaa oman tyylinsä kanssa samaan porukkaan.
Kirjoitteli
Linda S-R,
Digilivekuvittaja ja yrittäjä